Mr WRTH

“Esihistorialliset” DX-kuuntelijat JKT:n luona Kirkkonummen Tampajalla Korpilammen EDXC-kokouksen yhteydessä 1987: vasemmalta Anker Petersen (DK), Jens Frost (DK), Bengt Dalhammar (S), Tor-Henrik Ekblom ja Jyrki K. Talvitie. (Foto: Maria Cristina Talvitie)

Jens Frost 1919—1999,

DX-maailman uuttera kirjuri

Jyrki K. Talvitie (JKT)

Lokakuun puolivälissä 1999 DX-maailmaa hätkähdytti surusanoma. Kaikkien DX-kuuntelijoiden tuntema DX-kuuntelun grand old man, World Radio TV Handbookin pitkäaikaisin päätoimittaja Jens Frost oli kuollut äkilliseen sydänkohtaukseen Kööpenhaminassa 18.10.1999. Jens oli kuollessaan 79-vuotias, ja olisi parin kuukauden kuluttua joulukuussa saavuttanut 80 vuoden iän.

Jens Frostin pitkä ja hyvä elämä kattoi yhteisen harrasteemme koko historian. Hän syntyi silloin kun ensimmäiset yleisradioasemat aloittivat säännölliset lähetyksensä. Nuoruudessaan hän näki radion valloittavan koko maailman ja muodostuvan nopeimmaksi ja tehokkaimmaksi viestimeksi, jolla tavoitettiin nopeasti suuremmat kuuntelijakunnat kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Radion nousu tärkeäksi vallankäytön välineeksi 30-luvun kuohuvassa Euroopassa sai hänet vakuuttuneeksi radion merkityksestä maailmankuvan muodostamisessa. Yksipuolisen propagandan vastapainoksi kansalaisilla oli pakottava halu pyrkiä kuuntelemaan lähetyksiä eri puolilta maailmaa, jotta tasapainoinen mielipiteenmuodostus olisi tullut mahdolliseksi.

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1940 Tanska miehitettiin.  Jens joutui silloin itse kokemaan kaikki rajoitetun sananvapauden kirot. Miehitys merkitsi mielipiteenvapauden tukahduttamista ja tiukan sensuurin saattamista voimaan. Ulkomaisten yleisradioasemien kuuntelu oli ankarasti kiellettyä. Monille tiedon jano ja ulkomaisissa propagandalähetyksissä ylläpidetty toivon kipinä parempien aikojen koittamisesta riittivät virikkeiksi kiellettyyn radioharrastukseen, jota ei silloin vielä ollut keksitty kutsua DX-kuunteluksi.

Jens Frostille nämä kokemukset muodostivat aatteellisen pohjan koko hänen loppuikänsä jatkuneelle työlle, joka samalla oli rakas harrastus. Hän näki myös DX-kuuntelun sodanjälkeisen nousun merkittäväksi nuorison harrastukseksi ja osaksi kansainvälistymistä monissa maissa eri puolilla maapalloa. Samalla hän, joka itse oli kokenut maansa miehityksen ja sen aiheuttaman vapaan tiedonvälityksen estämisen, tiesi omasta kokemuksestaan, mitä kylmän sodan aikana Neuvostoliiton satelliiteiksi joutuneiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden asukkaat joutuivat kestämään. Toisaalta oli ainoan sallitun poliittisen uskon nimissä harjoitettu propaganda, jolle ei ollut omassa maassa luonnollista vastapainoa. Toisaalta niissä maissa ulkomaisten radiolähetysten seuraamisesta tuli kiellettyä. Näistä kokemuksista Jensille muodostui maailmankuva, joka ajoi häntä jatkuviin ponnisteluihin maailmanlaajuisen yleisradiotoiminnan edistämiseksi välittämällä tasapuolista tietoa yleisradiolähetyksistä eri puolilta maailmaa.

Rauhan tultua Jens Frost tutustui maanmieheensä O. Lund-Johanseniin, joka samanlaisten lyhytaaltokuuntelukokemusten innoittamana oli ryhtynyt keräämään tietoja ulkomaisista yleisradioasemista. Nämä tiedot julkaistiin sittemmin World Radio Handbook –nimisenä kirjana, josta oli aikanaan tuleva maailman kaikkien DX-kuuntelijoiden ”raamattu”. Jens joutui puuhaan mukaan varhaisessa vaiheessa, ja ennen kuin huomasikaan, hänestä oli tullut DX-kuuntelun ammattilainen.

O. Lund-Johansenin ja Jens Frostin työn ansiosta DX-kuuntelijat eri puolilla maapalloa rupesivat saamaan mahdollisimman tuoretta tietoa maailman tuhansista yleisradioasemista. 1960-luvulle tultaessa kirjan toimitustyön päävastuu oli siirtynyt muodollisestikin Lund-Johansenilta Jens Frostille.

World Radio TV Handbookin päätoimittajana Jens Frostista tuli maailman kaikkien merkittävien lyhytaalto-ohjelmien toimittajien ja yleisradiomaailman isokenkäisten tuttava. Hän ei kuitenkaan unohtanut, keitä varten kirjaa alun perin oli ryhdytty tekemään. Niinpä hänestä tuli usein nähty, toivottu ja erittäin pidetty vieras sadoissa DX-kokouksissa eri puolilla maailmaa. Kylmän sodan oloissa kaikkea julkaistavaksi haluttua tietoa ei saatu suoraan yleisradioasemilta. Jens organisoi ”esikunnakseen” joukon luotettavia DX-kuuntelijoita eri puolilta maailmaa, jotka monitoroivat yleisradiobandeja WRTH:n tietojen pitämiseksi ajan tasalla. WRTH:n ja DX-kuuntelijoiden välinen symbioosi oli molempia osapuolia hyödyttävä. Ei niin ollen ollut ihme, että WRTH:n painosmäärä nousi lähes 80.000 kappaleeseen huippuvuosina.

Itse tutustuin Jens Frostiin DX-Parlamentissa Ruotsin Kopparbergissä kesällä 1964. Kuusi vuotta myöhemmin Jens Frost pyysi minua ottamaan hoitooni WRTH:n maahantuonnin Suomeen. Vuonna 1973 sain kirjan kustantajan teknisen johtajan Len Butlerin houkutelluksi Suomeen. Vein hänet Forssan Kirjapainoon, jossa painatin oman kirjankustantamoni kirjat kolmen vuosikymmenen ajan. FK:n korkea ammattitaito ja tekniikan eturintamassa oleva laitekanta helpottivat itse itselleni asettamaani tehtävää siirtää kirjan painatus Suomeen. Ajatukseni oli, että näin kirja saataisiin ensi tilassa ja ennen joulua myyntiin Suomessa. Onnistuinkin painatuksen siirtämisessä ja kirja tosiaan saatiin Suomen markkinoille viikkoja aikaisemmin kuin koskaan ennen. Vuosien 1973 ja 1974 myyntiluvut olivatkin Suomessa WRTH:n historian korkeimmat.

Vuonna 1974 operaatio onnistui Suomen osalta aivan yhtä hyvin. Sen sijaan kirjalastia Tanskaan ja Englantiin vievä rekka kaatui Etelä-Ruotsissa joulukuun liukkailla keleillä. Muistaakseni ainakin osa kirjoista jouduttiin painamaan uudelleen, mikä sekin kuitenkin sujui nopeasti Forssassa. Billboardin britit tapaus säikäytti kuitenkin niin, että kirjan painopaikka palautui entiselleen, minkä seurauksena WRTH:t saapuivat Suomeen vasta aivan joulun alla.

WRTH:n toimitustyö tapahtui silloin vielä kirjoituskoneilla, vaikka Forssan Kirjapaino olisi voinut vastaanottaa aineiston jo silloin sähköisesti. Muu kirjapainomaailma ei vielä silloin — harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta — ollut yhtä edistynyt.

Yhteistyömme Jens Frostin kanssa kesti neljännesvuosisadan aina Jensin eläkkeelle siirtymiseen asti. Ystävyytemme jatkui aivan loppuun asti. Vain pari viikkoa ennen Jensin kuolemaa sain taas kerran Tanskasta puhelun, joka alkoi tutuilla sanoilla ”Helllllo, Sir!” Ääni oli aina sama tuttu, esittelyä ei tarvittu. Keskustelun sävykin oli aina sama, huumorimme sama aallonpituus synnytti sydämellistä naurua linjan molemmissa päissä.

Loppuvuosina Jensin tsekkiläissyntyisen vaimon vaikea sairaus varjosti keskustelujamme eikä mieleeni juolahtanut se mahdollisuus, että Jens itse poistuisikin keskuudestamme ensin.

Jens Frost vieraili Suomessa lukuisia kertoja, ensi kertaa EDXC-kokouksessa Jyväskylässä vuonna 1971, viimeisen kerran Tampereen EDXC-kokouksessa kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Siinä välissäkin hän kävi Suomessa puolisen tusinaa kertaa. Jens Frostilla olikin hyvin korkea käsitys suomalaisista DX-kuuntelijoista ja DX-järjestöistä. Tuhansia kilometrejä kuljetin häntä eri puolilla Suomea, monet kerrat hän asui vierailujensa ajan kotonani. Meiltä eivät koskaan keskustelun aiheet loppuneet; Jens Frost oli juuri niin valveutunut kuin DX-kuuntelijat parhaasta päästä ovat.

Hän oli aina suuresti kiinnostunut matkoistani Latinalaisessa Amerikassa, missä hän ei kuitenkaan tietääkseni koskaan itse käynyt. Chileläisen vaimoni räiskyvä temperamentti valloitti hänet ja uskon, että hän oppi lattarimentaliteettia meillä kotona aimo annoksen.

Loppuvuosina hänen katsantoaan sävytti tietty haikeus siitä, että perinteisen maailmanlaajuisen yleisradion parhaat päivät olivat takana. Kylmän sodan aikaista kiihkeätä aktiviteettia seurasi lyhytaaltotoiminnan laantuminen kommunismin romahtamisen seurauksena. Uudet tiedotusvälineet omivat aikaisemmin yleisradiolle kuuluneita tehtäviä.

Moni lyhytaaltojen maailman suuri nimi on jo poistunut keskuudestamme. Muistan Harry van Gelderin, Lance Tschannenin, Eddy Startzin, Arne Skoogin, Arthur T. Cushenin ja Willis Conoverin. Samaan kategoriaan kuuluu Jens Frost, jonka poistumisesta on jo puolitoista vuosikymmentä. Hän jätti jälkeensä aukon, jonka täyttämiseen on tarvittu useampi kuin yksi henkilö.

Jens Frost oli henkisesti omalla tavallaan maailmankansalainen, jolle kaikki maailman kolkat olivat tuttuja. Jos hän ei ollut itse kuunnellut radiolähetyksiä jostakin, ainakin hän oli ollut yhteydessä paikalliseen radioasemaan tai sai postia paikalliselta DX-kuuntelijalta. Hänen elämänkaaressaan ja työssään personoitui yleisradion koko kehityskaari. Hänen työnsä oli meille DX-kuuntelijoille korvaamattomaksi hyödyksi ja iloksi. Sen kautta Jens Frost omalla panoksellaan oli merkittävästi edistämässä kansojen välistä yhteisymmärrystä. Se ei ole vähäpätöinen elämäntyöksi. Voisi melkein sanoa, että vähemmilläkin ansioilla on saatu Nobelin rauhanpalkintoja. Jens Frostin nimi ei unohdu meidän mielistämme. Ilman hänen kirjallista elämäntyötään meillä DX-kuuntelijoilla olisi ollut paljon vaikeampaa harrastaa rakasta harrastettamme.

Jens Frost Remembered

It is with deep sorrow that we acknowledge the unexpected death at the age of 79 in mid-October of Jens Frost, the well-known and highly esteemed Editor emeritus of the World Radio TV Handbook.

Danish by nationality, Jens Frost was a cosmopolitan who was equally at home anywhere in the world. If he hadn’t tuned to the local broadcasting station by himself, he had at least been in contact with the station in his capacity of the editor of the best-known handbook of world’s broadcasting stations. Or a local DX’er kept him informed with monitoring reports.

It is really no wonder that Jens Frost got carried away by the fascination of worldwide shortwave radio. When he was born in 1919 the first broadcasting stations were starting their regular transmissions. In his teens he saw the impact of radio as a political weapon in the turmoiling Europe of the thirties. No doubt he already then saw the importance of receiving news from many different sources in order to be able to form a balanced opinion.

When Denmark was occupied during the WWII listening to foreign broadcasts was strictly forbidden. Jens Frost was among the many Danes who defied these orders. Thereafter, he was understandably convinced of the importance of shortwave broadcasting. The cold war era was not only a practical challenge for him in his work to get information from all broadcasting stations.  It was also an intellectual challenge for the promotion of free choice of information.

He had made acquaintance with O. Lund-Johansen who, after similar experiences during the war, had started publishing the World Radio Handbook, the first thorough handbook of broadcasting stations worldwide. He joined the enterprise as an assistant but took the overall responsibility in the early sixties. For a quarter of century Jens Frost was the acknowledged master of broadcasting information. He was not only well-known in the professional broadcasting circles; he was equally respected and welcomed in the DX’ing circles worldwide.

Jens Frost believed in free broadcasting of information. He dedicated all his professional lifetime for the accomplishment of this end. With his unrelenting and tedious work he made our common hobby, the DX’ing, easier and more rewarding for the hundreds of thousands of us all over the world. His immense contribution to the idea of international broadcasting covers the decades of unprecedented shortwave activity, from the birth in the forties of the cold war era until the end in the late eighties, when the collapse of the communist world changed the situation irreversibly.

We who had the priviledge of knowing him personally and belonging to his friends would say that “he was a jolly good fellow”. Having known him during almost four decades, and belonging with him to a select group by name “Prehistoric DX’ers”, for me it is an understatement. The great names of shortwave broadcasting, such as Harry van Gelder, Lance Tschannen, Eddy Startz, Arthur T. Cushen, Arne Skoog and Willis Conover are gone. Now we have to add another great name to the list, that of Jens Frost. But, as the saying among us DX’ers goes, “old DX’ers do not die, they just fade away”. Jens Frost will be remembered.